Kuusiluoma Perhejuristit tarjoaa mutkatonta ja asiantuntevaa apua elämän tärkeisiin juridisiin päätöksiin. Meiltä saat lakipalvelut ihmiseltä ihmiselle, helposti ja ymmärrettävästi.

kuusiluoma-perhejuristit

Palvelut

kuusiluoma perhejuristit palvelut

Jotain erilaista

Lakineuvola – 30 min konsultaatio

Tarvitsetko nopeaa sparrailuapua tai konsultaatiota lakikysymykseesi tai huoleesi? Varaa aika lakineuvolaan, niin saat asiantuntevaa apua nopeasti ja helposti.

Kutsu kaverit ja Katariina kylään -tuokiot

Tupperware-kutsut mutta lakiasioista? Yksityinen ja rennon asiantunteva tapa keskustella oman elämän tärkeistä lakiasioista yhdessä ystävien, perheenjäsenten tai vaikkapa työkavereiden kanssa. Kutsukaa oma porukka ja Katariina koolle, niin keskustellaan yhdessä avioehdon, testamentin tai edunvalvontavaltuutuksen merkityksestä ja hyödyistä.

Huolenpitoa ja perhejuridiikkaa henkilöstölle

Tarjoan yrityksille matalan kynnyksen tietohetkiä ja keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään tavallisen elämän juridisia kysymyksiä – selkeästi, käytännönläheisesti ja turvallisessa ilmapiirissä.

Puhujakeikat ja luennot

Tarjoan erittäin mielelläni myös puheenvuoroja ja luentoja eri aiheista, kuten parisuhteen lakiasioista sekä tulevaisuuteen varautumisesta. Olipa kyseessä tilaisuus yrityksen työntekijöille, yhdistyksen jäsenille tai pienelle ryhmälle, teen siitä informatiivisen, sopivan letkeän ja helposti ymmärrettävän.

Usein kysytyt kysymykset

  • Testamentti kannattaa tehdä, koska se varmistaa, että omaisuutesi jaetaan haluamallasi tavalla kuolemasi jälkeen. Testamentilla voit turvata lesken, ohjata perinnönjakoa ja säästää veroissa. Ilman testamenttia omaisuus menee perintökaaren mukaan, joka ei välttämättä vastaa toiveitasi. Testamentti on erityisen tärkeä, jos sinulla on erityisiä toiveita, kuten halu tukea puolisoa, tiettyä perheenjäsentä tai esimerkiksi sinulle tärkeää asiaa ja järjestöä. Perhesuhteetkin voivat olla monimutkaisia ja haluat estää mahdollisia erimielisyyksiä. Testamentilla voi myös estää riitoja, mutta älä aiheuta sotkuja huonosti laaditulla testamentilla.

    Voit laatia testamentin toki itse, mutta vielä tärkeämpi kysymys on osaatko. Testamentin määrämuodosta on säädetty laissa. Jos testamenttia rasittaa muotovirhe, se voidaan moitekanteen johdosta todeta pätemättömäksi. Ankarien muotovaatimusten lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota sisältöön. Jos käytät hyväksesi valmiita lomakkeita tai mallipohjia, riskinä on, etteivät nämä valmiit pohjat sovellu juuri sinun tilanteeseesi eivätkä ne täten toteuta sinun tahtoasi sitten, kun testamentti pannaan kuolemasi jälkeen täytäntöön. Pyydä siis apua perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneelta juristilta, kun haluat keskustella erilaisista testamenttaamiseen liittyvistä vaihtoehdoista ja haluat varmistaa, että testamenttisi vastaa tahtoasi tai tahtoanne puolisosi kanssa ja haluat huolehtia siitä, ettei testamentin muotomääräyksissä tapahdu virheitä. Varsin usein testamenttiasiakkaat toteavat, etteivät he olisi mitenkään voineet ymmärtää ottaa kaikki testamentissa olennaisia asioita huomioon omin avuin. 

  • Valmiiden ja ilmaiseksi saatavien testamenttipohjien ja lomakkeiden käyttämiseen voi liittyä riskejä ja ongelmia, erityisesti jos oma tilanne on monimutkainen. Tässä on muutamia mahdollisia ongelmia, jotka voivat ilmetä, jos käytät valmista pohjaa:

    Muotomääräykset eivät täyty: Testamentti voidaan moiteakanteen johdosta todeta pätemättömäksi. Muotomääräykset ovat siis ankarat. 

    Väärin ymmärretyt ohjeet ja virheet: Ilmaisten pohjien ohjeet voivat olla epätäydellisiä tai liian yleistettyjä. Jos pohja ei ole räätälöity omaan tilanteeseesi, saattaa käydä niin, että teet virheitä tai ohitat tärkeitä kohtia, kuten perintöveron optimointia tai erityistoiveiden huomioimista. Ilmaisten pohjien laatijat eivät välttämättä ole avioliittolain ja perintöoikeuden asiantuntijoita, ja virheellisesti laadittu testamentti voi olla hämmentävä tai epäselvä. Jos lomake tai mallipohja ei ole tarkasti kirjoitettu, testamentin saajat voivat tulkita sen eri tavoin, mikä voi johtaa perintöriitoihin. Testamentin tulkinta voi myös jäädä epäselväksi, jos teksti ei ole yksiselitteistä tai se on ristiriitaista.

    Testamenttausvallan rajat: Ymmärrätkö varmasti, mistä omaisuudesta voit testamentata ja mistä et? Tämä voi aiheuttaa riitoja myöhemmin, vaikka testamentissa olisikin yksityiskohtaiset määräykset omaisuuden jaosta. Esimerkiksi rintaperillisillä (lapsilla ja heidän jälkeläisillään) on oikeus lakiosaan, joka on puolet heidän perintöosuudestaan.

    Perintöverotus: Testamentin laatimisessa olisi hyvä ottaa huomioon myös perintöverotuksen näkökulma. Jos testamenttilomake tai -pohja ei ota tätä huomioon, voi käydä niin, että perilliset maksavat turhan suuria veroja, koska omaisuus jaetaan tavalla, joka ei ole verotehokas. Toisaalta voi käydä niinkin, että testamentti laaditaan verotus optimoiden, jolloin unohdetaan puolison, lasten ja muiden läheisten tarpeet. Testamentti kannattaisikin laatia yhteensovittamalla läheisten tarpeet ja verotus. 

    Oman tilanteen huomioimattomuus: Jos oma tilanne on monimutkaisempi (esimerkiksi avioliitto, avioehtosopimus, avoliitto, uusperhe, erilaiset perilliset, kansainväliset tilanteet, erilaiset omaisuuserät saattavat mutkistaa perintösuunnittelua), ilmainen pohja ei välttämättä ole kovinkaan hyvä ja riittävä. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa omaisuuden jakaminen ei toteudu halutulla tavalla tai jättää huomiotta mahdolliset juridiset haasteet.

    Riitojen riski: Jos käytät valmista lomaketta, jossa ei ole tarkasti otettu huomioon esimerkiksi perillisten ja testamentinsaajien henkilökohtaisia suhteita, voi syntyä riitoja myös testamentin sisällöstä, tarkoituksesta ja tulkinnasta. Jos testamentti on muotoiltu epäselvästi, perilliset voivat nostaa myös testamentin tulkintakanteen.  

  • Aviopuoliso perii ainoastaan silloin, kun perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia jne.). Jos aviopuolisolle halutaan määrätä omaisuutta, on hänen hyväkseen tehtävä testamentti. Vähemmän omistava aviopuoliso voi saada omaisuutta myös tasinkona avio-oikeuden nojalla. Tasinkona saadusta omaisuudesta ei makseta perintöveroa. Yleinen väärinkäsitys on, että aviopuoliso perii lain nojalla puolet vainajan omaisuudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Avopuoliso ei peri puolisoaan ilman testamenttia.

  • Ei riitä. Hallintaoikeus ei anna leskelle oikeutta käyttää pankkitilien pääomaa, vaan ainoastaan tuotot, kuten korot. Leskelle voidaan kuitenkin testamentat omistusoikeus pankkitileillä oleviin varoihin, jotta hän saa oikeuden käyttää myös pääomaa eikä vain tuottoa. Jos haluat varmistaa, että leski saa käyttöönsä kaikki tilillä olevat varat, testamenttaa nämä varat leskelle omistusoikeudella. Tällä voitte esimerkiksi huolehtia siitä, että leski voi käyttää pankkitileillä olevia varoja elinkustannuksiin ja muihin tarpeisiinsa. Tiesitkö, että avioliiton leski voi voimassa olevan lainsäädännön mukaan periä alle 110 000 euroa verovapaasti. Tämä koskee myös avopuolisoa eli avoleskeä, jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai jos he ovat olleet aikaisemmin keskenään avioliitossa. 

  • Hyvä testamentti on selkeä, yksiselitteinen ja lain muotomääräykset täyttävä asiakirja, joka ilmaisee testamentin tekijän tahdon omaisuutensa jakamisesta kuoleman jälkeen. Sen sisältö ja "hyvyys" riippuvat kuitenkin testamentintekijän tahdosta, elämäntilanteesta, kuten parisuhdestatuksesta, perhesuhteista ja omaisuuden määrästä ja laadusta. Testamentti antaa sinulle mahdollisuuden päättää omaisuutesi kohtalosta ja varmistaa läheistesi aseman. Ruuhkavuosia elävien alaikäisten lasten vanhempien testamentti on luonnolliseti erilainen kuin ikääntyneen pariskunnan, jonka lapset ovat jo lentäneet pesästä aika päiviä sitten. Lapsettoman testamentti on erilainen verrattuna esimerkiksi eronneen vanhemman tekemään testamenttiin. Testamentti kannattaakin päivittää elämäntilanteiden muuttuessa. Tekijän on ymmärrettävä testamentin merkitys ja se on tehtävä vapaasta tahdosta. Testamentti laaditaan kirjallisesti ja se allekirjoitetaan omakätisesti (perinteiseen tapaan kynällä, ei siis digitaalisesti) yhtä aikaa kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Testamentti tulee säilyttää turvallisessa paikassa, josta se löytyy, kun aika on.

  • Naimaton ja lapseton henkilö: Ilman testamenttia perintö ensisijaisesti menee vanhemmille tai sisaruksille. Testamentilla voi ohjata perinnön esimerkiksi puolisolle, ystäville tai hyväntekeväisyyteen.

    Avioliitossa oleva henkilö: Jos on lapsia, aviopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia. Testamentilla voi turvata lesken aseman esimerkiksi antamalla hänelle hallintaoikeuden asuntoon.

    Avoliitossa elävä henkilö: Avopuolisolla eli avoleskellä ei ole perintöoikeutta ilman testamenttia. Testamentilla voit turvata avopuolisosi asumisen tai talouden. 

    Lapsiperhe (avioliitossa tai avoliitossa): Ilman testamenttia lapset perivät vanhempansa suoraan, mikä voi aiheuttaa taloudellisia haasteita niin avioliiton leskelle kuin avoleskelle. Testamentilla voi määrätä esimerkiksi, että puoliso saa käyttö- ja hallintaoikeuden tai jopa omistusoikeuden kotiin.

    Uusperhe ja perinnönjako: Uusperheessä (avioliitossa tai avoliitossa) tulee olla erityisen tarkkana, kun pohditaan, miten testamentti (ja avioehto) kannattaisi laatia ottaen huomioon sekä puolison turvan että lasten (yhteiset perilliset, eri perilliset) aseman. Myös parisuhteen luonteella, avioliitto vai avoliitto, on merkitystä. 

    Yrityksen tai suuren omaisuuden omistaja: Testamentilla voi varmistaa yrityksen jatkuvuuden tai jakaa omaisuuden järkevämmin. Hyvin laadittu testamentti voi myös vähentää perintöverotusta.

  • Vaikka olette naimisissa ja omistatte kodin ja pankkitilit yhdessä, keskinäinen testamentti voi silti olla tarpeellinen, jos haluatte varmistaa, että leski saa täyden taloudellisen turvan puolison kuoleman jälkeen.

    Yhteinen pankkitili ei tarkoita sitä, että leski omistaisi automaattisesti kaikki pankkitileillä olevat varat puolison kuoltua. Olettaman mukaan tilivarat omistetaan puoliksi. Jos siis haluatte jättää kaikki tilivarat lesken käytettäväksi, kannattaa tilivarat testamentata leskelle omistusoikeudella. Jokaisella tulisi olla myös oma pankkitili, sillä yhteinen tai-tili saatetaan jäädyttää puolison kuoleman jälkeen.

    Jos koti on yhteisomistuksessa 50/50, lapset perivät vainajan osuuden. Jos ei ole lapsia, aviopuoliso perii, mutta tästä huolimatta aviopuolisoiden kannattaisi määrätä omaisuudestaan testamentilla ja määrätä myös se, kenelle heidän omaisuutensa jaetaan sitten, kun he molemmat ovat kuolleet. Perintökaaressa leskelle on turvattu elinikäinen asumisoikeus puolisoiden viimeisessä yhteisessä kodissa tietyin edellytyksin, mutta on suositeltavaa parantaa tätä lesken lain mukaista asumisoikeutta testamentilla. Jos haluatte varmistaa, että leski voi käyttää yhteisiä varoja, hyödyntää omaisuuden tuottoa ja asua mieleisessään kodissa koko loppuelämänsä, testamentti on suositeltava.

  • Vaikka lapsettoman avioparin puoliso periikin puolisonsa lain nojalla, testamentti voi olla hyödyllinen monista syistä. Lisäksi aviopuolisoiden kannattaisi tietyissä tilanteissa harkita myös avioehtosopimuksen tekemistä.

    Vastaukset avioehdon ja testamentin tarpeellisuuteen ja hyödyllisyyteen riippuvat paljon siitä, kenelle aviopuolisot haluavat jättää omaisuutensa sen jälkeen, kun he molemmat ovat kuolleet. Testamentilla ja avioehdolla he voivat varmistaa, että omaisuus päätyy lopulta heidän määräämilleen henkilöille tai tahoille (esim. hyväntekeväisyysjärjestöt, yliopistoille, sairaaloille yms.) eikä ei-toivotuille tai vieraille sukulaisille taikka jopa kokonaan puolison sukuun. Voitte myös määrätä, että tietty omaisuus, kuten kesämökki tai yritys, menee haluamallenne henkilölle. Lisäksi voitte halutessanne antaa puolin ja toisin viimeksi elävälle puolisolle täyden testamenttausvallan perittyyn omaisuuteen eli oikeuden määrätä peritystä omaisuudesta lesken oman tahdon mukaan. Jos molemmat kuolevat ilman testamenttia ja ilman elossa olevia lakimääräisiä perillisiä, perintö menee valtiolle.

  • Hallintaoikeustestamentti voi olla hyvä keino turvata lesken asema, mutta siihen saattaa liittyä myös haasteita. Elinikäisen hallintaoikeuden määrääminen leskelle puolisoiden kotiin tarkoittaa sitä, että leski saa asua tässä kodissa niin kauan, kun hän haluaa. Tämä suojaa leskeä esimerkiksi siltä, että perilliset vaatisivat talon myymistä. Jos taas leski ei halua itse asua asunnossa, hän voi vuokrata sen ja pitää vuokratulot itsellään. Tämä voi olla tärkeää, jos muuta varallisuutta ei ole paljon.

    Koska hallintaoikeus vähennetään perittävän omaisuuden arvosta, perilliset maksavat perintöveroa vain hallintaoikeudesta vähennetystä summasta. Esimerkiksi: Jos asunnon arvo on 200 000 € ja lesken hallintaoikeuden arvo on 80 000 €, perilliset maksavat veroa vain 120 000 eurosta. Hallintaoikeuden nojalla leski saa käyttää myös esimerkiksi metsätilan tuottoja tai osakkeiden osinkoja, jos hallintaoikeus koskee muuta omaisuutta kuin asuntoa. Toisaalta leski ei voi myydä omaisuutta eikä hallintaoikeus sellaisenaan mahdollista kodin vaihtoa, jos vanha koti ei enää palvele lesken asumisen tarpeita.

    Hallintaoikeuden haltija maksaa myös kiinteistöveron, vakuutukset ja käyttökustannukset. Tämä voi muodostua ongelmaksi, jos lesken tulot ovat pienet. Hallintaoikeus voi siis aiheuttaa monenlaisia riitoja ja erimielisyyksiä perillisten kanssa. Huolellisesti laaditun testamentin määräyksillä voidaan ehkäistä myös ongelmatilanteiden syntymistä.

    Usein törmää testamentteihin, joissa koko omaisuus on testamentattu leskelle hallintaoikeudella. Tällöin lapset saattavat joutua haasteelliseen tilanteeseen perintöverojen maksun kanssa. Vaikka hallintaoikeuden arvo vähentääkin verotettavan omaisuuden arvoa, perilliset joutuvat maksamaan verot jollakin muulla kuin perityllä omaisuudella, jos leski ottaa vastaan testamentin mukaisen hallintaoikeuden kokonaisuudessaan. Suositeltavaa olisikin pysähtyä pohtimaan testamenttia hieman eritellymmin ja puntaroida asioita käytännön näkökulmasta - mikä omaisuus kannattaa testamentata leskelle hallintaoikeudella ja mikä mahdollisesti omistusoikeudella, mitä hyviä ja huonoja puolia erilaisiin määräyksiin liittyy. 

  • Keinoja perintöverotuksen pienentämiseen ovat perinnön hajauttaminen ja jakaminen useammalle testamentinsaajalle. Voit jakaa omaisuutesi esimerkiksi puolisolle, lapsille ja lapsenlapsille.

    Lesken ja tietyin edellytyksin avolesken perintöverosta vapaa osuus on 109 999 €. Alle 20 000 euron perinnöistä ei makseta veroa. Voit myös ohittaa yhden sukupolven kokonaan, mikä pienentää kokonaisverorasitusta. Toisaalta voit määrätä esimerkiksi omistusoikeuden lapsenlapsellesi ja hallintaoikeuden lapsellesi. Tyypillisesti myös leski saa jotakin omaisuutta hallintaoikeudella ja omistusoikeus jaetaan lapsille.

    Testamentilla voit antaa testamentinsaajallesi oikein luopua hänen hyväkseen määrätystä testamentista myös osittain. Perinnöstä, joka tulee lain nojalla, ei sen sijaan voi luopua osittain. Aviopuolisoiden tulee ottaa huomioon myös avio-oikeus, sillä avio-oikeuden nojalla siirtyvä tasinko on verovapaata. Jos puolisot ovat aikanaan tehneet avio-oikeutensa poissulkevan avioehdon, mutta he haluavat testamentata omistusoikeudella toisensa hyväksi, heidän kannattaa ottaa huomioon, että avio-oikeuden nojalla siirtyvä omaisuus ei ole perintöverotettavaa.

    Ei kannata unohtaa myöskään elinaikana tehtyjä varallisuudensiirtoja, kuten lahjoituksia, lahjanluonteisia kauppoja, sukupolvenvaihdoksia sekä elatuslahjoja. Lisäksi kannattaa huolehtia siitä, että sijoitusvakuutuksen ja henkivakuutuksen edunsaajamääräykset muodostavat testamentin ja perintösuunnittelun kanssa kokonaisvaltaisesti harkitun kokonaisuuden. 

  • Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, jolla voit etukäteen määrätä, kuka hoitaa asioitasi, jos et siihen itse enää kykene esimerkiksi sairauden, onnettomuuden, muistisairauden tai vanhuuden heikkouden vuoksi. Se eroaa virallisesta edunvalvonnasta siinä, että voit itse valita luotettavan henkilön hoitamaan asioitasi, kun taas ilman valtakirjaa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) määrää sinulle edunvalvojan.  Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä ennakolta, mielellään jo tänään, ja sillä varaudutaan tulevaisuuteen. Jos menetät itsenäisen kykysi hoitaa omia asioitasi äkillisesti esimerkiksi sairauskohtauksen tai onnettomuuden takia, edunvalvontavaltakirjaa ei välttämättä pysty enää tekemään. Samoin jos saat esimerkiksi etenevän muistisairausdiagnoosin, kannattaa edunvalvontavaltakirja tehdä viipymättä. 

    Valtuutetun tehtävänä on pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja hoitaa asioita hänen parhaakseen. Edunvalvontavaltakirjan tekemällä sinä päätät, kuka hoitaa asioitasi. Ilman edunvalvonta valtakirjaa viranomainen voi määrätä edunvalvojaksi jopa tuntemattoman henkilön. Valtakirjalla voit valita esimerkiksi puolison, lapsen, ystävän tai jonkun muun luotettavan henkilön. Voit määrittää, mitä asioita edunvalvoja hoitaa. Yleensä edunvalvontavaltuutuksesta halutaan kaiken kattava, mikä tarkoittaa sitä, että oma luottohenkilö eli valtuutettu voi hoitaa kaikenlaiset raha-asiat sekä valtuuttajan henkilöä koskevat asiat, jotka liittyvät esimerkiksi asuinpaikan valintaan sekä terveyden ja sairauden hoitoon. Edunvalvontavaltakirjan laatimalla vältät raskaan virallisen edunvalvontaprosessin. Jos sinulla ei ole edunvalvontavaltakirjaa, läheisesi joutuvat hakemaan holhoustoimilain mukaista virallista edunvalvontaa, mikä on hidas ja raskas prosessi. Ilman valtakirjaa edunvalvojan tulee raportoida viranomaisille joka vuosi asioidesi hoidosta, mikä tuo lisää paperityötä ja kustannuksia. Edunvalvontavaltakirjan laatimalla voit helpottaa myös perheesi taloudellista hallintaa. Puolisosi ei voi automaattisesti hoitaa pankkiasioitasi, jos et siihen itse enää kykene.  Edunvalvontavaltakirja astuu voimaan vasta sitten, kun et enää itse pysty hoitamaan asioitasi. 

    Tee siis edunvalvontavaltakirja, kun haluat itse päättää, kuka hoitaa asioitasi (jos et siihen itse kykene), kun haluat helpottaa läheistesi työtä ja välttää byrokratiaa ja kun haluat varmistaa, että taloutesi ja omaisuutesi ovat valitsemasi luottohenkilön hoidossa.

  • Tarvitset. Sinun tulee antaa lupa asioidesi hoitamiseen ennakolta eli riittävän terveenä ollessasi puolisollesi tai muulle luottohenkilöllesi. Tämä lupa annetaan edunvalvontavaltakirjalla. Ilman edunvalvontavaltakirjaa joudut sairauden tai onnettomuuden yllättäessä määrätyksi edunvalvontaan, jos et selviydy omien asioidesi hoitamisesta. Puolisosi voi toki tässäkin tapauksessa hakea itseään edunvalvojaksesi, mutta pahimmillaan asioitasi alkaa hoitaa valtion virkahenkilö, jota kutsutaan yleiseksi edunvalvojaksi. (Tätä ei tule siis tulkita pahalla yleisiä edunvalvojia vastaan, sillä he tekevät arvokasta työtä silloin, kun henkilöllä ei ole omia läheisiä, jotka voisivat hoitaa tämän asioita edunvalvontavaltuutettuna tai edunvalvojana.)

  • Kaiken A ja O on tehdä edunvalvontavaltakirja ennakolta – mielellään jo tänään, jos se on vielä tekemättä. Valtuutuksen tekeminen on ajankohtaista kaiken ikäisille, sillä nuoretkin voivat joutua onnettomuuteen eikä vahinko tule kello kaulassa. Netti on täynnä mallipohjia edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi, mutta ei kannata hötkyillä ja syöksyä nettiin niin nopeasti. Mallipohjat ovat mallipohjia eivätkä ne ota huomioon kuin perusasiat. Harva tulee hoksanneeksi, miksi edunvalvontavaltakirjaan kannattaa nimetä valtuutetun lisäksi myös toissijaisia valtuutettuja, varavaltuutettuja ja esteettömiä (usein perheen ulkopuolisia) varavaltuutettuja. Tai mitä määräyksiä tulisi ottaa huomioon, kun edessä saattaa tulevaisuudessa olla yrityksen sukupolvenvaihdos, liiketoiminnan myynti, omaisuuden lahjoittaminen taikka ositus ja perinnönjako.

    Edunvalvontavaltakirja tulee siis tehdä kirjallisesti ja se on ankaran määrämuotoinen. Edunvalvontavaltakirja tulee päivätä, allekirjoittaa ja todistaa oikein. Jopa viidennes edunvalvontavaltakirjoista hylätään vahvistusvaiheessa Digi- ja väestötietovirastossa esimerkiksi muotovirheiden takia. Valtuuttajan tulee siis allekirjoittaa edunvalvontavaltakirja kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä allekirjoitustilanteessa. Jos tässä tapahtuu virhe, edunvalvontavaltakirja on pätemätön eikä holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto) voi vahvistaa valtuutusta eikä sitä näin ollen voi ottaa käyttöön.

    Edunvalvontavaltakirja on kuin kotivakuutus. Se on syytä hoitaa kuntoon ennakolta. Edunvalvontavaltakirjan muotomääräysten lisäksi sisältömääräykset kannattaa laatia huolellisesti ja omaan tilanteeseen sopiviksi. Tämän jälkeen toivotaan, että kukin meistä saa elää elämänsä paitsi onnellisena myös terveenä loppuun saakka. Jos kuitenkin jotakin ikävää kävisi, valtuutettu voi ottaa edunvalvontavaltakirjan käyttöön viranomaisen vahvistettua sen ja ainakin hänen on helpompi ja joustavampi hoitaa valtuuttajan asioita. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on täten myös rakkauden teko läheisillemme.

  • Avioehdolla puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan eron tai kuoleman sattuessa. Ilman avioehtoa kaikki omaisuus jaetaan lain pääsäännön mukaan tasan kummallekin, vaikka toinen olisi omistanut sen ennen avioliittoa.

    Avioehtosopimus on tärkeä, kun haluat, että omaisuutesi säilyy sinulla eikä sitä jaeta avioliiton päättyessä osituksessa. Voit varmistua avioehdolla siitä, ettei peritty tai yritystoimintaan liittyvä omaisuus joudu jaon kohteeksi osituksessa.

    Avioehdosta tulee kuitenkin sopia yhdessä eikä ketään saa pakottaa tekemään avioehtoa. Voitte yhdessä sopia, mitä omaisuutta avioehto koskee. Avioehto voi koskea kaikkea omaisuutta tai vain osaa siitä. Lisäksi se selkeyttää taloudellisia asioita eron ja kuoleman varalta.

    Avioehto voi olla avio-oikeuden puolin ja toisin täysin poissulkeva. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kummankaan omaisuutta ositeta ja jaeta avioliiton päättyessä. Avioehto voi olla myös osittain, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei yritysomaisuutta tai perintönä saatua omaisuutta jaeta puoliksi. Avioehto voi olla myös yksipuolinen, jolloin vain toisen puolison avio-oikeus on rajoitettu kaikkeen  tai osaan toisen puolison omaisuutta. Lisäksi puolisot voivat määrätä, ovatko avio-oikeuden rajoitukset voimassa vain avioeron varalta vai koskevatko ne myös sitä tilannetta, että avioliitto päättyy puolison kuolemaan.

    Avioehto kannattaa siis laatia, kun haluatte taloudellista turvaa ja ennakoitavuutta sekä varmistua siitä, että omaisuutenne jaetaan haluamallanne tavalla. Kannattaa myös muistaa, että avio-oikeudesta ja avioehdosta kannattaa ottaa selvää, keskustella ja sopia ennen avioliittoon vihkimistä, sillä avio-oikeus astuu voimaan sillä hetkellä, kun teidät on vihitty aviopuolisoiksi. Tämän jälkeen puolison ei tarvitse enää luopua avio-oikeudestaan, jos hän ei sitä halua. Yhdessä sopien avioehtoa voidaan toki muuttaa ja avio-oikeudesta voidaan sopia aina avioeron vireilletuloon tai puolison kuolemaan saakka. Avioehto tulee laatia lain muotomääräyksiä noudattaen, ja lisäksi se tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa. 

  • Ositus on avioeron jälkeen tehtävä omaisuuden jako, jossa puolisoiden avio-oikeudenalainen omaisuus jaetaan. Pääsäännön mukaan tämä omaisuus jaetaan osituksessa tasan kummallekin puolisolle. Aviopuolisoiden välinen aviovarallisuussuhde päättyy vasta osituksessa. Ositus voidaan tehdä avioeron tultua vireille. Kumpikin puoliso voi itsenäisesti vaatia osituksen tekemistä eikä toinen puoliso voi estää sitä. Ositus täytyykin itse ottaa puheeksi puolison kanssa ja vaatia sen tekemistä. Ositettavat varat määräytyvät avioeron vireilletulohetken mukaan, mutta arvostaminen tapahtuu ositushetken mukaan. Tähän liittyy siis huomattava riski omaisuuden arvonmuutoksista suuntaansa, jos ositus jätetään tekemättä silloin, kun se ajankohtainen.    

    Ositus tehdään (tai ainakin se pitäisi tehdä) aina avioeron jälkeen. Osituksessa selvitetään puolisoiden omaisuus eli varat ja velat ja määritetään omaisuuden säästö. Osituslaskelma osoittaa puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästön. Kummankin puolison avio-osa saadaan jakamalla yhteenlaskettu omaisuuden säästö puoliksi. Jos toisen puolison omaisuuden säästö eli nettovarallisuus (varat - velat) on suurempi kuin hänen avio-osansa, maksaa hän tasinkoa toiselle erotuksen eron. Osituksessa molemmat saavat siis yhtä paljon omaisuutta. 

    Jos puolisoilla on avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto, puolisot tekevät omaisuuden erottelun. Yhdessä omistettu omaisuus yleensä myydään tai vaihtoehtoisesti toinen lunastaa toisen osuuden yhdessä sovittuun kauppahintaan.  

    Jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, puolisot tekevät omaisuuden osituksen ja erottelun. 

    Ositussopimus voidaan tehdä yhteisellä sopimuksella ja juristin avustuksella. Näin yleensä tehdäänkin, kun osapuolilla ei ole riitaa tai suurempia erimielisyyksiä. Molemmilla sopijapuolilla voi totta kai olla myös omat juristit, ja ositus tehdäänkin tällöin yhdessä neuvotellen ja sopien. Toisinaan osapuolet ovat niin riitaisia, ettei osituksen toimittamisesta tule mitään joko riitojen ja erimielisyyksien takia taikka siitä syytä, että toinen ei suostu keskustelemaan, hän ei ota kantaa mihinkään tai hän pysyy kokonaan passiivisena. Tällaisissa tilanteissa puoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä, jolloin pesänjakaja tekee osituksen viime kädessä toimitusosituksena, jos osapuolet eivät pesänjakajan kokouksissakaan pääse asioista sopimukseen. Puolisot palkkaavat usein oman juristin tai asianajajansa avustamaan heitä pesänjakajan kokouksiin. 

    Edellä sanottu pätee myös omaisuuden erotteluun sekä omaisuuden erottelusta ja osituksesta laadittuun sopimukseen. 

    Ilman ositusta ex-puoliso voi vaatia ositusta vielä vuosien päästä, sillä toistaiseksi voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeus vaatia ositusta ei vanhene. 

  • Perunkirjoitus pitää tehdä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen. Perukirja pitää tehdä aina – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Huolehtimalla perunkirjoituksen toimittamisesta ja siitä, että kaikki on ilmoitettu perukirjaan oikein ja huolellisesti, perilliset eivät joudu vastuuseen vainajan veloista. Perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti saattaa aiheuttaa osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun vainajan veloista. Myös väärän tiedon antaminen tai tiedon salaaminen perunkirjoituksessa saattaa johtaa velkavastuuseen. Perunkirjoituksesta huolehtii ja sen toimituttaa se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa jäämistö on, mikä tarkoittaa kuolinpesän tosiasiallista hallussapitoa. 

    Perukirja on luettelo paitsi vainajan ja lesken varoista ja veloista myös kuolinpesän osakkaista ja oikeudenomistajista sekä toissijaisista perillisistä ja testamentin toissijaisista saajista. Perukirja on myös veroilmoitus, jonka perusteella määräytyvät perintöverot. Perunkirjoituksen jälkeen perukirja toimii osituksen ja perinnönjaon pohjana. Huomattavaa on esimerkiksi se, että lesken tasinkoetuoikeus ei toteudu vielä perukirjaan otetulla lesken ilmoituksella tasinkoetuoikeuteen vetoamisesta vaan tämä lesken tasinkoetuoikeus tulee toteuttaa osituksessa lesken ja kuolinpesän välillä perunkirjoituksen jälkeen. Perukirjan informaatioarvo on erittäin tärkeä ja sillä on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia (esimerkiksi omaisuuden luovutusvoiton veroseuraamukset tai omaisuuden jakosuhteet perinnönjaossa lapsettoman avioparin kuoleman jälkeen).  

    Perunkirjoitus on toimitus, jossa etukäteen huolellisesti valmisteltu perukirja käydään läpi yhdessä perunkirjoitukseen kutsuttavien kanssa. Uskotut miehet toimittavat perunkirjoituksen ja arvioivat pesän varat ja velat. Yleensä perunkirjoituksesta vastaava kuolinpesän osakas valitsee uskotut miehet. Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja leski, vaikka hän ei olisikaan osakas. Perunkirjoitukseen kutsutaan myös toissijaiset omaisuuden saajat. Esimerkiksi naimisissa olevan, mutta lapsettomana kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ovat hänen vanhempansa, sisaruksensa ja näiden jälkeläiset. Lisäksi perittävän testamentissa voi olla testamentin toissijainen saaja, jos omaisuus siirtyy ensisaajan kuoltua jollekin toiselle henkilölle.

    Kutsuminen perunkirjoitukseen on hoidettava kohtuullisessa ajassa ennen perunkirjoitusta joko suullisesti tai kirjallisesti (kirje, sähköposti, kirjattu kirje). Riitaisissa pesissä kutsu kannattaa lähettää kirjattuna kirjeenä. Perunkirjoitukseen ei tarvitse osallistua eikä valtakirjalla osallistuminenkaan ole välttämätöntä. Jos joku osakas ei saavu paikalle, voidaan perunkirjoitus silti toimittaa.

    Kutsu perunkirjoitukseen tulee toimittaa oikealle henkilölle. Tämä on tärkeää, jos esimerkiksi kuolinpesän osakas on edunvalvonnassa tai hän on alaikäinen. Jos täysi-ikäiselle henkilölle on määrätty edunvalvoja, perunkirjoitukseen tulee kutsua sekä edunvalvoja että päämies, jos päämies hän kykenee itse valvomaan omaa etuaan perunkirjoituksessa. Sama koskee myös edunvalvontavaltuutuksen valtuutettua ja valtuuttajaa. Alaikäisen kohdalla on kutsuttavan hänen lakimääräisen edunvalvojansa, yleensä molemmat vanhemmat. 

    Perukirja on asiakirja, joka sisältää kokonaisvaltaisen luettelon vainajan omaisuudesta, kuten kiinteistöistä, asunnoista, pankkitileistä, sijoituksista ja muusta varallisuudesta. Siinä eritellään myös vainajan velat, kuten asuntolainat, muut velkasitoumukset ja maksamattomat/erääntymättömät laskut sekä hautauksesta ja pesänselvityksestä aiheutuvat kulut. Lisäksi perukirjaan merkitään lesken varat ja velat, jos vainaja oli avioliitossa. Vainajan ja lesken varat eritellään perukirjassa sen mukaan, ovatko ne avio-oikeuden alaista omaisuutta vai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Perunkirjoituksen yhteydessä on tärkeää arvioida omaisuuden arvo oikein, koska perintöverotus perustuu perukirjassa ilmoitettuihin lukuihin. Virheelliset arvot voivat johtaa joko liian suureen tai liian pieneen verotukseen, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia myöhemmin. 

    Myös mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus tulee ottaa huomioon perunkirjoituksessa. Samoin annetut ennakkoperinnöt, perintöverotuksessa huomioon otettavat lahjat, henkivakuutukset ja lesken ilmoitukset tulee ottaa huomioon perukirjassa. 

    Perukirjan allekirjoittavat pesänilmoittaja sekä uskotut miehet. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta, ellei Verohallinnolta ole haettu lisäaikaa. Allekirjoitettu perukirja toimitetaan yhden (1) kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Verohallinnolle perintöverotusta varten, ja sen perusteella määritellään kunkin perillisen perintöveron määrä.

    Jos perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on toimitettava täydennysperunkirjoitus. 

    Perunkirjoitus on monivaiheinen ja juridisesti merkittävä prosessi. Sen laatimisessa kannattaa hyödyntää perintöoikeuteen erikoistuneen asiantuntijan apua. Näin voitte varmistua siitä, että perukirja täyttää lain vaatimukset, omaisuuden arvot ovat oikein ja perillisten oikeudet tulevat turvatuiksi. Kuolinpesän juridisten asioiden hoito ei myöskään suinkaan pääty perunkirjoitukseen vaan sen jälkeen tulevat hoidettavaksi kuolinpesän konkreettiset selvitystoimet, ositus ja perinnönjako sekä käytännön jakotoimet. Hyödyntämällä asiantuntijan apua jo perunkirjoitusvaiheessa, kuolinpesän lakiasiat ja käytännön toimet saadaan hoidettua mahdollisimman sujuvasti ja saumattomasti. 

“Olen Katariina Kuusiluoma ja olen työskennellyt perhe- ja perintöoikeuden parissa jo yli 15 vuoden ajan.

Suhtaudun meidän tavallisten ihmisten ja perheiden lakiasioihin suurella intohimolla ja sydämellä. Asiakastyössä ja esiintyjänä olen hyvin pidetty, sillä ajattelen ja puhun vahvasti asiakkaan näkökulmasta. Juristina haluankin olla lähestyttävä, palveleva ja helposti ymmärrettävä.

Ehkä olet nähnyt minut myös ET-lehdessä, jossa vastaan Perhejuristi vastaa -palstalla lukijoiden kysymyksiin ja annan käytännön vinkkejä.

Perhejuridiikka on osa elämää halusimmepa sitä tai emme.

Omalta osaltani haluan luoda ihmisille elämänturvaa juridisin keinoin. Toisaalta elämän käännekohdissa, kuten eron tai kuoleman kohdatessa, haluan auttaa hoidettavissa lakiasioissa asiantuntemuksella ja lämmöllä.”

katariina kuusiluoma perhejuristi